Shift climate: teemme muutoksia ilmaston puolesta
Kuten edellä mainittiin, ilmastoteot ovat yksi YK:n vuonna 2015 asettamista kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteen virallisessa tekstissä asetettu missio on "toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan". Käydään läpi, mistä käytännössä on kyse.
Ilmastonmuutos
YK:n mukaan ilmastonmuutos tarkoittaa pitkän aikavälin muutoksia lämpötiloissa ja säässä. Merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttajia ovat 1800-luvulta lähtien olleet ihmisen toiminnasta syntyneet kasvihuonekaasut, kuten vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N₂O). Pääasiallinen syy näihin päästöihin on ollut fossiilisten polttoaineiden käyttö. Se on kiihdyttänyt kasvihuoneilmiötä eli maapallon keskilämpötilan nousua.
Miten ilmastonmuutosta mitataan?
Ilmastonmuutoksen mittaukseen ei ole määritelty mitään tiettyä menetelmää, koska ilmastojärjestelmä on hyvin monimutkainen ja koostuu useista osajärjestelmistä. Siksi mittausmenetelmän valinta määräytyy sen mukaan, mitä ilmastonmuutoksen vaikutusta halutaan tutkia. Yksi yritysten yleisesti käyttämä menetelmä on kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen kansainvälisen Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti, jolloin kaikki päästöt muunnetaan yhdeksi yhteiseksi yksiköksi, hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂e).
Greenhouse Gas Protocol jakaa päästöt kolmeen pääluokkaan. Ensimmäinen (scope 1) sisältää suorat päästöt omista tai omassa valvonnassa olevista lähteistä. Ne voivat olla tuotannon lämpökäsittelylaitteita tai yrityksen ajoneuvoja.
Toinen luokka (scope 2) edustaa yrityksen käyttämän sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja höyryn tuotannosta aiheutuvia epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Kolmas luokka (scope 3) sisältää kaikki muut yrityksen arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt. Kolmas luokka on lisäksi jaettu jalostusketjun alkupään (upstream) ja loppupään (downstream) päästöihin. Prosessin alkupään päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät ennen tuotantopanoksen siirtymistä yrityksen haltuun, mukiaan lukien mahdollinen materiaalituotanto. Loppupään päästöt ovat tuotteen valmistuksen yhteydessä syntyviä epäsuoria päästöjä, esimerkiksi polttoaineen kulutusta.
Luokkien 1 ja 2 päästöt ovat organisaatioiden omassa hallinnassa.
Mitä tarkoitamme ilmastoteoilla?
Sandvik-konserni ja porakalustotoiminta ovat raportoineet luokkien 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöt jo vuosien ajan. Suunnitelmat ilmastovaikutusten puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä on tehty sen jälkeen, kun Sandvik-konsernin kestävän kehityksen ilmastotavoite esiteltiin vuonna 2019, ja toimenpiteitä on siitä lähtien toteutettu hyvin tuloksin.
Lisäksi on ymmärrettävä myös Sandvikin porakalustotuotannon kokonaisilmastovaikutukset, minkä vuoksi jalostusketjun alku- ja loppupään päästöt (scope 3) kartoitettiin vuonna 2021. Kartoitus osoittaa, että suurin osa scope 3 -päästöistä on peräisin raaka-aineena käytettävän teräksen tuotannosta. Vuonna 2022 toteutettiin Green House Gas -protokollan ja Science Based Targets -aloitteen sääntöjen mukainen scope 3 -päästöjen kokonaisinventointi, mikä lisää tietämystä liiketoimintamme ilmastovaikutuksista ja siitä, mihin tulevien vuosien päästöjenvähennystoimenpiteissä kannattaa keskittyä.
Sandvikin porakalustotoiminnan ilmastoteoille on asetettu tämänhetkisen tietämyksen perusteella seuraavat tavoitteet:
KPA:n (Key Performance Area) määritelmä
Teräshankintojen ilmastovaikutusten KPA (Climate Impact from Steel Suppliers) tarkoittaa porakalustojen valmistukseen käytettävän teräksen kokonaispäästöjä (scope 3 upstream). Mukana ovat myös päästöt, jotka aiheutuvat teräskuljetuksista Sandvikin tehtaille. Tavoitteena on vähentää porakalustoihin käytettävän teräksen hiilidioksidipäästöjä 25 % vuoteen 2025 mennessä.
Miten tähän KPA:han/KPI:hin päästään? - Takaisinosto-ohjelma
Teräksenvalmistajien hiilidioksidipäästöjen osalta tavoitteemme on ehdoton. Sandvik korostaa avointa keskustelua valmistajien kanssa, minkä tarkoituksena on varmistaa päästövähennystoimenpiteiden toteutuminen käytännössä. Lisäämällä romupohjaisen teräksen osuutta hankinnoissa hiilidioksidipäästöt vähenevät sekä ostettua terästonnia kohden että kokonaismääräisesti.
KPA:n (Key Performance Area) määritelmä
Fossiilivapaan sähkön KPA (Fossil free electricity supply) on fossiilivapaasti tuotetun sähkön prosenttiosuus koko sähkönkulutuksesta.
Miten tähän KPA:han/KPI:hin päästään?
Sähkö on tuotantoyksiköidemme tärkein energialähde. Fossiilivapaan sähkön käytöllä voidaan vähentää scope 2 -päästöjä. Sandvik on ostanut fossiilivapaata sähköä Euroopassa jo vuosien ajan, ja 2021 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Sandvikin porakalustoliiketoiminta osti uusiutuvaa sähköä Intiassa. Tämän tuloksena 88 % tuotantoyksiköidemme käyttämästä sähköstä tulee fossiilivapaista lähteistä.
Uusiutuvasta sähköstä on maailmanlaajuisesti pulaa, minkä vuoksi Sandvik on asentanut aurinkopaneeleja Intian Patancherun ja Punen tehtaidensa katoille. Vuonna 2021 aurinkopaneelit tuottivat 430 MWh uusiutuvaa sähköä. Vuonna 2022 aurinkopaneelit asennettiin myös Kiinan Wuxin tehtaalle.
KPA:n (Key Performance Area) määritelmä
Valmiiden tuotteiden lentokuljetusten KPA (Air freight finished goods) osoittaa painon mukaan laskettuna prosenttilukua, kuinka suuri osa valmiista tuotteista siirretään tehtaalta varastoihimme lentorahtina.
Miten tähän KPA:han/KPI:hin päästään?
Valmiiden tuotteiden jakelu varastoihin ja asiakkaille aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastovaikutukset kuitenkin riippuvat kuljetustavasta (rautatie-, maantie-, meri- tai lentokuljetus). Lentokuljetus aiheuttaa isoimmat ilmastovaikutukset, minkä vuoksi sen osuus porakalustokuljetuksista pyritään painamaan alle 2 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2021 lentorahti lisääntyi vuoteen 2020 verrattuna johtuen koronapandemiaa seuranneesta haastavasta jakelutilanteesta.
KPA:n (Key Performance Area) määritelmä
Liikelentämisen vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt on huomioitu omassa KPA:ssa (Business Air Travel).
Miten tähän KPA:han/KPI:hin päästään?
Liikelentojen ilmastovaikutus ei ole merkittävä, mutta lentojen välttäminen muokkaa osaltaan vastuullisuuskulttuuriamme. Työasioissa lentäminen on edelleen suositeltavaa silloin, kun se on tarpeellista, mutta vältämme turhia lentoja sekä jatkamme ja kehitämme työskentelyä digitaalisissa työympäristöissä. Vuonna 2021 henkilöstömme lentomatkojen hiilidioksidipäästöt olivat pandemian vuoksi erittäin alhaiset.
Vastuullisempia kuljetuksia
Ilmastoneutraalit tuotantoyksiköt
Sandvikin porakalustotuotannon tavoitteena on täysin ilmastoneutraali tehdas vuoteen 2025 mennessä (scope 1 ja 2 -päästöjen osalta). Tämä tarkoittaa, että kaikki käytettävä sähkö on fossiilivapaata ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.
Santiagon sähkötaksit
Ilmastojalanjälkemme pienentämistavoitteen mukaisesti Sandvikin Santiagossa porakalustotehdas Chilessä on aloittanut yhteistyön paikallisen E-Mov-taksipalveluntarjoajan kanssa. Uusi kumppani tarjoaa täyssähköautoja yrityksen vieraiden ja työntekijöiden työmaakuljetuksiin, mikä vähentää merkittävästi tuotantoyksikön scope 3 -päästöjä. Hiilidioksidipäästöjen vähennys on noin 284 kg vuodessa, kun matkoja on arviolta 192 vuodessa. Vaikka tämä on koko tehtaan mittakaavassa suhteellisen pieni säästö, yhteistyö luo E-Moville edellytykset panostaa paikalliseen kasvuun investoimalla sähköautoihin, mikä edistää paikallisten päästöjen vähenemistä myös muiden taksipalvelujen kuluttajien osalta. Lisäksi tuotantoyksikkö voi tarjota taksiyritykselle sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa, jos taksin akut ladataan tehtaalla. Uusi taksiyhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten Rock Tools ajaa aktiivisesti muutoksia sekä omassa toiminnassa että muualla yhteiskunnassa.